Ruuanvalmistusta kulun päällä

Merielämä, Reseptivinkit

Päädyttiin viikonlopun kurssilla keskustelemaan siitä, kuinka ruuanvalmistus veneessä ylipäänsä onnistuu purjehdittaessa. Pienessäkin aallokossa kaikkihan heiluu ja keikkuu enemmän tai vähemmän, joten ajattelin palata nyt perusasioiden äärelle ja kertoa ruuanvalmistuksesta purjehdittaessa.

Keikkuva kaasuliesi

Perinteisesti purjeveneissä käytetään kaasulla toimivia liesiä ja uuneja, jotka on suunniteltu niin, että ne pääsevät liikkumaan veneen kallistumisen tahdissa. Näin pannut ja kattilat pysyvät pystyssä ja ruuat kattiloissa. Lisäksi liesissä on säädettävät kiinnikkeet kattiloiden pitämiseksi paikallaan, etteivät ne pääse liukumaan.

Pöytätilan hyödyntäminen

Pentterissä eli keittiössä ei yleensä ole kovin paljon pöytätilaa käytettävissä ja jääkaappi aukeaa ylhäältä päin – siis jääkaapin kansi on usein pentterin suurin työtaso. Ruuan valmistamista helpottaa, kun miettii ensin tarkkaan mitä kaikkea jääkaapista aikoo käyttää, ettei kesken pilkkomisen tarvitse siirtää tavaroita ottaakseen jotain puuttuvaa jääkaapista.  On hyvä muistaa, että myös ruokatarvikkeita ja astioita tulee pitää paikallaan, missä kätevänä apuna toimii kumiset niin sanotut myrskyliinat. Samoin on tärkeää, ettei veneen karttapöytää käytä apupöytänä, sillä riski karttojen sotkeutumiseen on aivan liian suuri.

Ruokaa kelin mukaan

Retkikursseilla harjoittelemme ruuan valmistusta purjehdittaessa, eli kevyemmällä kelillä tehdään ihan oikeita itse valmistettuja ruokia, kuten salaatteja ja keittoja lounaaksi. Tilanteen mukaan, jos aallokko on suurempaa, hyödynnetään erilaisia valmisruokia, kuten kiusauksia ja pastoja, jotka voi vain laittaa uuniin lämpenemään. Toki voileivilläkin pärjää päivän, mutta viileällä kelillä lämmin ruoka antaa mukavasti energiaa. Kehnomman kelin ruuista olen kirjoittanut aiemmassa blogissani täällä.

Kaikki osallistuu

Tehtäviä jakamalla ja kierrättämällä kyökkivuorot eivät muodostu liian raskaiksi ja kaikki ehtivät nauttia myös purjehduksesta. Tärkeintä on muistaa ja malttaa syödä sekä tunnistaa, kuinka paljon aikaa kannen alla missäkin kelissä ja tilanteessa on mielekästä käyttää. Pohjanmerellä kulkiessamme aallokko oli aika terävää eikä kellään oikein ollut intoa tehdä paljonkaan ruokaa, joten ajellessamme sen jälkeen Kielin kanavan läpi valmistimme päivän aikana kolme lämmintä ateriaa sekä lisäksi tietenkin parit päiväkahvit välipaloineen. Mikäli matkan varrelle osuu osuus, joka voidaan purjehtia yhdellä halsilla, kannattaa lounashetki suunnitella tälle pätkälle, koska silloin tarvikkeet eivät liiku pöydillä ihan niin paljon, kuin etenkin vendaillessa.  

Tiskaaminen

Meillä käytetään oikeita tiskattavia astioita ja retkillä jätteet pyritään lajittelemaan tilan sallimissa rajoissa. Tiskiaineena on käytössä biohajoavaa tiskiainetta ja mahdollisuuksien mukaan käytetään satamien tiskipisteitä. Keskikokoisissa retkipurjeveneissä alkaa jo olla ihan hyvin tilaa ruokien säilyttämiseen ja matkalta saa usein täydennyksiä. Tosin ihan kaikissa, ehkä pienimmissä ja vanhemmissa veneissä taas ei ole jääkaappia, jolloin suunnittelu vaatii vielä vähän enemmän ajatusta.

Pienemmissä veneissä rajallisemmat keittomahdollisuudet

Etenkin pienemmissä veneissä on käytössä myös valopetroolilla toimivia pieniä keittimiä ja käytössä näkee retkikeittimiäkin sekä erilaisia sähkökäyttöisiäkin vaihtoehtoja. Venekokojen kasvaessa ja purjehduksen muuttuessa myös keittiövarustus monipuolistuu.

Katso myös:

0 kommenttia

Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *