Turku – Turku eli neljän päivän purjehdus Turun saaristossa

Sarja purjehdusretkien reiteistä ja reittivalinnoista. Turusta – Turku retki suunniteltiin sellaisia purjehtijoita varten, jotka ehkä tulevat isommalla porukalla tai jostain muualta kuin Helsingistä, koska sille oli helppo osallistua vaikka omalla autolla tullen.

Tuulta tiedossa

Meillä olisi siis neljä päivää aikaa seikkailla Turun saaristossa ristiin rastiin, mutta sääennuste aiheutti meille hieman rajoituksia. Toiselle purjehduspäivälle ennustettiin melko reipasta tuulta, joten meidän piti varautua viettämään tuo päivä satamassa.

Uusia satamia

Uusiin satamiin on aika kiinnostava tutustua ja Paraisille oli avautunut ainakin minulle uusi sympaattisen tuntuinen Tackork, joka tosin näytti olevan vähän ahtaan reitin päässä. ”Some” kuitenkin tiesi vakuuttaa, että siellä on käyty kahden metrin syväyksellä, joten teimme satamaan varauksen. Puhelimessa satamaisäntäkin kertoi, että juuri samana aamuna sieltä oli poistunut vene, jonka syväys oli 1,9, meillä 1,85. Tarkistin vielä Turun ja Hangon meriveden korkeuden, jotka näyttivät ja ennustivat neutraalia vedenkorkeutta.

Paikan varaaminen ennakolta

Yleensä en juuri ole harrastanut paikan varaamista etukäteen, kun se tuntuu jotenkin kahlitsevalta, mutta nyt halusin varmistaa paikan suosituksi tietämässäni satamassa, sillä päivämatka sinne oli jo hieman pitkä.

Jumissa mudassa

Ajoimme moottorilla koko ajan kapenevaa väylää, kunnes kapeimmassa kaislikossa, joka oli kapeampi kuin veneemme oli pitkä, takerruimme kiinni pohjamutaan. Onneksi tunnistin hidastumisen nopeasti, mutta jouduin silti kyllä muutaman kerran pakittamaan kunnolla, että lähdimme irti. En rohjennut yrittää uudestaan. Jouduimme siis soittamaan satamaan, jossa satamaisäntä pahoitteli ja harmitteli ja jäi miettimään kuinka saisi väylään hieman lisää syvyyttä ensi kaudelle.

Varasuunnitelma käyttöön

Suunta siis lähimpään seuraavaan satamaan Korpoströmiin. Loppumatkan aikana tuuli ehti jo voimistua ja saimme niskaamme kesän tuhdeimman sateen. Päivämatkaa kertyi 36 M ja perillä olimme vasta kahdeksan maissa.

Sataman valinta tuulella

Kun säätiedotukset lupaavat reipasta tuulta, satama olisi hyvä valita suojan puolelta, jolloin tuulen voima ei käy niin kovana ja meteliä on vähemmän. Nyt tuuli tuli lännempää kuin ehkä olin ajatellut (tai toivonut) ja kävi navakkana Korpoströmin satamaan. Onneksi saimme paikan laiturin suojan puolelta keula tuuleen päin. Näin keulaan voi lisätä yhden köyden tuulen puolelle, eikä tarvitse huolehtia, että poiju antaa periksi puuskissa ja keula valuu laituriin. Korpoström on myös melko iso satama, joten pidin todennäköisenä, että saamme paikan vielä kahdeksan maissa ja näin olikin. 

Seuraavan päivän kuuntelimme siis tuulen ulinaa mastossa, opiskelimme purjehtijakurssin teoriaa, pidimme solmukoulua ja tarkistimme kaikuanturin paikkansapitävyyden luotilangalla. Lisäksi kävimme vielä tutustumassa Korppoon Saaristokeskuksen näyttelyyn, joka kertoi kalastuksesta sekä saaristolaisten elämästä.

Paluumatka kohti Turkua

Tuulipäivän vuoksi emme enää lähteneet kauemmas Turusta, vaan suuntasimme samaa reittiä takaisinpäin. Vaihtoehtoja viimeisen yön pysähdyspaikaksi olivat ainakin Verkan, Nauvo ja Airisto, mutta päätimme mennä kulttuurihistoriallisesti kiinnostavaan Seiliin, josta muodostui yhdeksi kesän suosikkikohteistamme.

Paluumatka Korpoströmistä Seilin kautta Turkuun oli tuon kokemuksen jälkeen varsin leppoisa. Tuuli länsi-lounaasta alle 8 m/s. Näin meille jäi hyvin aikaa aikaa purjehduksen treenaamiseen ja mies yli laidan -tilanteen harjoitteluun Airistolla.