Olemme nyt keväällä keskustelleet aloittelevien purjehtijoiden kanssa, millaista siellä purjehdusretkellä tai retkikurssilla oikein on. Missä nukutaan, mitä syödään, kuinka tehdään ruokaa, mitä pitäisi pakata ja sen sellaista. Muistan, kun olin aikoinaan lähdössä ensimmäiselle purjehduslomalle Kreikkaan, niin en yhtään pystynyt ymmärtämään, kuinka siinä veneessä voi asua ja miten sinne mahtuu mitenkään nukkumaan. Tässä siis hieman tarinaa, kuinka meillä retkeillään.

Purjehdusretken ja retkikurssin ero

Purjehdusretki ja retkikurssi eroavat toisistaan pääasiassa tavoitteiden kautta: retkellä pääfokus on retkeilemisessä ja kurssilla siihen liittyy myös kurssiohjelman mukaisia oppimistavoitteita, joita harjoittelemme päivittäin purjehduksen lomassa.

Purjehdimme paikasta toiseen

Purjehdusretkellä ja retkikurssilla purjehdimme paikasta A paikkaan B yleensä muutaman päivän aikana. Päätepisteet on suunniteltu niin, että niihin pääsee junalla ja Maarianhaminaan laivalla. Matkalla pysähdymme yöksi johonkin, yleensä satamaan, harvemmin luonnonsatamaan tai ankkuriin.

Asumme veneessä retken ajan

Retken ajan siis asumme veneessä. Veneessämme on kolme kahden henkilön kajuuttaa (= pientä hyttiä) ja tarvittaessa salongin (=oleskelutilan) sohvilla pystyy myös nukkumaan. Veneessä on wc, jääkaappi, lämmitin, tyynyt ja täkit kaikille, mutta kunkin tulee pakata mukaan omat lakanat tai makuupussi.

Ruokahuollon järjestäminen

Ennen retkeä kysyn mahdolliset ruokavaliot ja käyn ostamassa ruokatarvikkeita ainakin muutaman ensimmäisen päivän ajaksi. Niitä voidaan sitten täydentää matkan varrella toiveiden mukaisesti.

Sään vaikutus

Päivämatkat suunnitellaan säätiedotuksien ja osallistujien toiveiden mukaisesti. Kaikki retket on suunniteltu niin, että matkalla voidaan pitää myös tuulipäiviä, eli joka päivä ei ole pakko olla liikkeellä, mikäli olosuhteet eivät ole suotuisat. Päivämatkat vaihtelevat yleensä jossain 20 – 30 mailin välillä, ajallisesti 4 – 8 tunnin välillä. Aamuisin lähdetään liikkeelle ajoissa, muttei kiireellä noin kymmeneen mennessä ja iltapäivällä pyritään rantautumaan viimeistään siinä viiden maissa.

Satamien palvelut – pääsenkö pesulle

Satamissa on usein mahdollisuus suihkuun tai saunaan, joko niin että on miesten ja naisten saunat tai sitten saunan voi vuokrata venekohtaisesti. Satamissa voi olla myös vuokrattavana tai lainattavana fillareita lähialueiden tutkiskeluun, luontopolkuja, erilaisia putiikkeja, rantatoreja, ravintoloita ja kahviloita. Eli iltaisin jää omaa aikaa alueeseen tutustumiseen, rentoutumiseen, lenkkeilyyn tai vaikkapa lueskeluun tai vain merelle tuijotteluun.

Reissuun varustautuminen

Mukaan kannattaa pakata erityisesti ulkoiluun sopivia vaatteita, jotka pitävät tuulta ja sadetta. Kesälläkin kerrasto on usein tarpeen. Aurinkorasva ja päähine suojaavat auringolta, purjehdushanskat käsiä köysien hankaamiselta ja oma juomapullo auttaa juomaan riittävästi. Kengät olisi hyvä olla sellaiset, ettei niistä jää kanteen mustia tahroja ja kumisaappaat on hyvä olla mukana sadepäivän varalle. Tavarat kannattaa pakata pehmeään kassiin, sillä koville matkalaukuille ei ole tilaa.

Toivottavasti näistä tarinoista saa vinkkiä purjehduksien kulusta ja jos jotain jäi mainitsematta, niin kysykää rohkeasti! Seuraavassa blogissa selvitellään, kuinka sitä ruokaa veneessä itseasiassa valmistetaan.