Purjeveneen kippariksi

Kippariksi, Ulkomailla purjehtimassa

Edellisessä blogi-postauksessa selvensin Kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan saamiseksi tarvittavia osaamistodistuksia. Nyt olisi sitten ajankohtaista miettiä, millaista osaamista kyseisten osaamistodistusten saaminen tai oman veneen kipparointi vaatii ja kuinka tuo osaaminen olisi saavutettavissa. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole olla täydellinen kuvaus kaikista vaihtoehdoista, vaan kuvaus siitä polusta, jolla me pystymme sinua auttamaan. Noudatamme Purjehduksenopettajat PORY ry:n koulutusjärjestelmää, muitakin vaihtoehtoja on.

Teoriaosaaminen

Teoriaosaaminen on näistä ehkä se suoraviivaisempi. Eli ensin käyt esim. Navigointi 1 tai Saaristomerenkulun kurssin, jonka lopuksi osallistut tutkintoon. Sen jälkeen suoritat Navigointi 2 tai Rannikkomerenkulun kurssin ja osallistut tutkintoon. Suomessa järjestetään ainakin myös brittiläisen RYAn teoriakursseja, joten vaihtoehtoja on muitakin.

Käytännön osaaminen

Mikäli et ole aiemmin juurikaan purjehtinut vaatii riittävän purjehdusosaamisen kerryttäminen hieman aikaa, keskittymistä ja harjoittelua. Voit aloittaa purjehdukseen tutustumisen Johdatus purjehdukseen  -lyhytkurssilla. Kurssilla tutustut purjehduksen perusteisiin, tuuleen ja purjeveneen käyttäytymiseen sekä rantautumis- ja lähtötilanteissa toimimiseen ja tärkeimpiin turvallisuusnäkökohtiin.  

Purjehduksen syvällisempään harjoitteluun soveltuu hyvin neljän päivän mittainen Purjehtijakurssi. Purjehtijakurssilla harjoitelet turvallista purjehtimista, purjeiden ja köysien käsittelyä eli muun muassa nostoa, laskua sekä reivaamista. Lähtö- ja rantautumistilanteet tulevat tutuiksi päivittäin, samoin purjehtiminen eri tuulensuunnilla ja purjeiden säätäminen sen mukaisesti.

Purjehtijakurssin jälkeen tarvitset lisäharjoitusta vaikkapa retkipurjehduksilla ja teemaharjoituksissa. Näin jiipit ja vendat, nostamiset, laskemiset sekä reivaamiset selkiytyvät ja vahvistuvat. Kun purjehdus aktiivisena miehistön jäsenenä alkaa sujua, eikä kaikkea enää tarvitse miettiä perin juurin, voit alkaa kehittää osaamistasi kohti kipparointivalmiuksia.

Saaristopäällikkökurssi on aloittelevan kipparin kurssi, joka tähtään kyvykkyyteen kipparoida suotuisissa olosuhteissa tutussa ympäristössä. Saaristopäällikkökurssilla harjoitellaan navigointia ja reittisuunnittelua, veneen käsittelyä koneella ja purjein, lähtö- ja rantautumistilanteita kipparin näkökulmasta sekä moottorin tarkastuksia. Kipparin purjehdusosaamisen tulee siis olla sen verran korkealla tasolla, että hän pystyy vastaamaan sekä miehistön turvallisuudesta vesillä että veneen turvallisesta kulusta.

Purjehdusharjoittelun lomassa suosittelemme, että perehdyt navigointiin joko kurssin muodossa tai itsenäisesti. Todistusta kurssisuorituksesta ei tarvita, mutta pystyäksesi harjoittelemaan navigointia käytännössä, teorian tulee olla hallussa. PORYn suositus on, että kun tulet Saaristopäällikkökurssille sinulla olisi ainakin noin 100 mailin verran kokemusta purjehduksesta sekä perusnavigointitaidot (esim. Navigointi 1 tai Saaristonavigointi).

Purjehdustutkinto osaamisen näyttönä

Mikäli tavoitteenasi on kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja, käytännön veneilyosaamisen näytöksi Purjehduksenopettajat PORY ry:n koulutusjärjestelmässä soveltuu Saaristopäällikkötutkinto tai Rannikkopäällikkökurssi.

Saaristopäällikkötutkinnossa sinun tulee näyttää osaamisesi mm. päällikön vastuusta, veneenkäsittelyssä purjein ja koneella, navigoinnissa paperikartalla ja elektronisia apuvälineitä käyttäen, meriteiden säännöissä, turvallisuudessa, sääopissa ja yleisissä merimiestaidoissa. PORYn suositus Saaristopäällikkötutkintoon osallistumiseksi on noin 300 mailin purjehduskokemus. Erittelen Saaristopäällikkötutkinnon osaamisvaatimuksia tarkemmin seuraavassa blogi-kirjoituksessa.

Saaristopäällikkötutkintotasoinen osaaminen, eli siis osaaminen, joka vaaditaan kansainväliseen huviveneenkuljettajankirjan hakemiseksi, on saavutettavissa yhden purjehduskauden aikana, mutta se vaatii hyvän suunnitelma ja paljon harjoittelua. Tutkintoon tähtääminen tuo oppimiseen tavoitteellisuutta ja täsmällisiä osaamistarpeita, jolloin oman osaamisen kehittymistä on helpompi seurata.

Rannikkopäällikkökurssi on jo kokeneemman kipparin jatkokurssi, jossa harjoitellaan kipparointia pidemmillä merimatkoilla ja vaativammissa olosuhteissa, myös näkyvyyden ollessa rajoitettu, kuten esim. pimeällä tai sumussa.

Rannikkopäällikkökurssille tullessa purjehduskokemusta olisi hyvä olla ainakin noin 300 mailin verran, josta osa kipparina.

 

Katso myös:

Nakkikeitto porisee kätevästi yhdessä kattilassa

Nakkikeitto porisee kätevästi yhdessä kattilassa

Nakkikeitossa yhdistyy monta veneessä kokkailussa tärkeää etua. Suurin osa raaka-aineista säilyy myös muualla kuin jääkaapissa, halutessa keitto valmistuu yhdessä kattilassa, jolloin säästää tiskiä. Nakkeja ja muitakin tarvittavia raaka-aineita saa yleensä...

read more
Purjeveneen syysaskareet

Purjeveneen syysaskareet

Nyt kun purjevene on nostettu maihin odottamaan talvea ja pakkasia on ajankohtaista käydä läpi, mitä kaikkea purjehduskauden jälkeen on tullut tehtyä telakointikautta varten. Tapoja on monia ja yhtä oikeaa tapaa ei tässäkään ole, mutta ainakin tässä kirjoituksessa...

read more
Millaista iltapurjehduksella on

Millaista iltapurjehduksella on

Mikä se iltapurjehdus oikein on ja pitääkö minulla olla purjehduskokemusta tai jotain erikoisia varusteita, että voin osallistua? Tässä blogissa annan vastauksia yleisimpiin iltapurjehduksiin liittyviin kysymyksiin, kuten pukeutumiseen. Voinko osallistua...

read more

0 Comments

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *