Purjeveneen kippariksi

Edellisessä blogi-postauksessa yritin selventää kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan saamiseksi tarvittavia osaamistodistuksia. Nyt olisi sitten ajankohtaista miettiä, millaista osaamista kyseisten osaamistodistuksien saaminen tai oman veneen kipparointi vaatii ja kuinka tuo osaaminen olisi saavutettavissa. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole olla täydellinen kuvaus kaikista vaihtoehdoista, vaan kuvaus siitä polusta, jolla me pystymme sinua auttamaan. Noudatamme Purjehduksenopettajat PORY ry:n koulutusjärjestelmää, muitakin vaihtoehtoja on.

Teoriaosaaminen

Teoriaosaaminen on näistä ehkä se selkeämpi. Eli ensin käyt esim. Navigointi 1 tai Saaristomerenkulun kurssin, jonka lopuksi osallistut tutkintoon. Sen jälkeen suoritat Navigointi 2 tai Rannikkomerenkulun kurssin ja osallistut tutkintoon. Suomessa järjestetään ainakin myös brittiläisen RYAn teoriakursseja, joten vaihtoehtoja on useita.

Käytännön osaaminen

Mikäli et ole aiemmin juurikaan purjehtinut vaatii riittävän purjehdusosaamisen kerryttäminen hieman aikaa, keskittymistä ja harjoittelua. Voit aloittaa purjehdukseen tutustumisen Johdatus purjehdukseen  -lyhytkurssilla. Johdatus purjehdukseen -kurssilla tutustut purjehduksen perusteisiin, tuuleen ja purjeveneen käyttäytymiseen sekä rantautumis- ja lähtötilanteissa toimimiseen ja tärkeimpiin turvallisuusnäkökohtiin.  

Purjehduksen tarkempaan harjoitteluun soveltuu hyvin neljän päivän mittainen Purjehtijakurssi. Purjehtijakurssilla harjoitelet turvallista purjehtimista, purjeiden ja köysien käsittelyä eli muun muassa nostoa, laskua sekä reivaamista. Lähtö- ja rantautumistilanteet tulevat tutuiksi päivittäin, samoin purjehtiminen eri tuulensuunnilla ja purjeiden säätäminen sen mukaisesti.

Purjehtijakurssin jälkeen tarvitset lisäharjoitusta vaikkapa erilaisten retkipurjehduksien ja teemaharjoituksien muodossa, joilla jiipit ja vendat, nostamiset, laskemiset ja reivaamiset selkiytyvät ja vahvistuvat. Kun purjehdus aktiivisena miehistön jäsenenä alkaa sujua, eikä kaikkea enää tarvitse miettiä perin juurin, voit alkaa kehittää osaamistasi kohti kipparointivalmiuksia. Purjehdusharjoittelun lomassa suosittelemme, että perehdyt navigointiin joko kurssin muodossa tai itsenäisesti. Todistusta kurssisuorituksesta ei tarvita, mutta pystyäksesi harjoittelemaan navigointia käytännössä, teorian tulee olla hallussa. PORYn suositus on, että kun tulet Saaristopäällikkökurssille sinulla olisi ainakin noin 100 mailin verran kokemusta purjehduksesta sekä perusnavigointitaidot (esim. Navigointi 1 tai Saaristonavigointi).

Saaristopäällikkökurssi on aloittelevan kipparin kurssi, joka tähtään kyvykkyyteen kipparoida suotuisissa olosuhteissa tutussa ympäristössä. Saaristopäällikkökurssilla harjoitellaan navigointia ja reittisuunnittelua, veneen käsittelyä koneella ja purjein, lähtö- ja rantautumistilanteita kipparin näkökulmasta sekä moottorin tarkastuksia. Kipparin purjehdusosaamisen tulee siis olla sen verran korkealla tasolla, että hän pystyy vastaamaan sekä miehistön turvallisuudesta vesillä että veneen turvallisesta kulusta.

Purjehdustutkinto osaamisen näyttönä

Mikäli tavoitteenasi on kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja, käytännön veneilyosaamisen näytöksi Purjehduksenopettajat PORY ry:n koulutusjärjestelmässä soveltuu Saaristopäällikkötutkinto tai Rannikkopäällikkökurssi.

Saaristopäällikkötutkinnossa sinun tulee näyttää osaamisesi mm. päällikön vastuusta, veneenkäsittelyssä purjein ja koneella, navigoinnissa paperikartalla ja elektronisia apuvälineitä käyttäen, meriteiden säännöissä, turvallisuudessa, sääopissa ja yleisissä merimiestaidoissa. PORYn suositus Saaristopäällikkötutkintoon osallistumiseksi on noin 300 mailin purjehduskokemus. Erittelen Saaristopäällikkötutkinnon osaamisvaatimuksia tarkemmin seuraavassa blogi-kirjoituksessa.

Saaristopäällikkötutkintotasoinen osaaminen, eli siis osaaminen, joka vaaditaan kansainväliseen huviveneenkuljettajankirjan hakemiseksi, on saavutettavissa yhden purjehduskauden aikana, mutta se vaatii hyvän suunnitelma ja paljon harjoittelua. Tutkintoon tähtääminen tuo oppimiseen tavoitteellisuutta ja täsmällisiä osaamistarpeita, jolloin oman osaamisen kehittymistä on helpompi seurata.

Rannikkopäällikkökurssi on jo kokeneemman kipparin jatkokurssi, jossa harjoitellaan kipparointia pidemmillä merimatkoilla ja vaativammissa olosuhteissa, myös näkyvyyden ollessa rajoitettu, kuten esim. pimeällä tai sumussa. Rannikkopäällikkökurssille tullessa purjehduskokemusta olisi hyvä olla ainakin noin 300 mailin verran, josta osa kipparina.

 

Katso myös:

Kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja

Kansainvälinen huviveneenkuljettajankirja

Kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan hakeminenKesän aikana olemme keskustelleet paljon veneiden vuokraamisesta ja kansainvälisestä huviveneenkuljettajankirjasta eli ns. kv-kirjasta. Yritän tiivistää tähän kv-kirjan osaamistodistuksiin liittyviä taustoja sekä...

read more
Purjehduskursseja ja Saaristomerta

Purjehduskursseja ja Saaristomerta

Kesä on mennyt niin tiiviisti kursseja pitäessä, että blogin kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Tässä vähän yhteenvetoa kesän kuulumisista. Kesäkuussa pidimme purjehduskursseja Helsingissä. Aloitimme kurssit teoriailloilla veneellä. Jokaiseen kurssiin sisältyi...

read more
Juhannusrääppiäiset

Juhannusrääppiäiset

Olen tainnut ennenkin kertoa ruuasta nimeltä kamikalöö. Eräät kurssilaiset tutustuttivat minut tähän erikoisherkkuun yhdellä Välimeren purjehduksella. Kamikalöö liittyy tilanteeseen,kKun ketään ei huvita lähteä käymään kaupassa tai kun kaappeihin vaan on kertynyt...

read more

0 Comments

Submit a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *